Nordean näkemyksiä aktiivisen ja passiivisen sijoittamisen eroista

Osallistuin viime viikolla Nordean järjestämään keskustelutilasuuteen, jonka aiheena oli aktiivisen ja passiivisen sijoittamisen ajankohtaiset teemat. Aamiaistilaisuudessa puheenvuoroja käyttivät mm. pankin rahasto- ja asiakaskokemusjohtajat Hanna Porkka ja Tanja Eronen sekä BlackRockin iSharesin pohjoismaiden rahastojohtaja Matti Tammi.

Vaikka itse miellän aktiivisen sijoittamisen lähinnä osakepoiminnaksi, tilaisuus käsitteli pääasiassa rahastosijoittamista. Suuri osa esitysten sisällöistä oli varsin peruskauraa rahasto- ja ETF-sijoittamiseen perehtyneille, mutta mukana oli myös jokseenkin kiinnostavaa tietoa sijoittamisen markkinatrendeistä ja mm. Nordean tulevista sijoitustuotteista. Keskustelun lomassa esiin nousseita ilmiöitä olivat mm. aktiivisten ja passiivisten sijoitustuotteiden tarjoaman polarisoituminen, uudenlaiset aktiivista ja passiivista sekä mahdollisesti konepohjaista salkunhoitoa yhdistelevät instrumentit sekä vastuullisen sijoittamisen (ESG) suosion kasvu.

BlackRockin Tammen mukaan useissa maissa finanssivalvonnan käynnistämät tutkinnat, sääntelyn lisääntyminen ja ETF-tuotteiden kustannustehokkuus ovat ajaneet mm. piiloindeksointia harrastavat tai muuten heikkotasoiset aktiivirahastot tiukoille. Niinpä nykyään alkaa olla tarjolla enimmäkseen joko täysin passiivisia instrumentteja tai sitten selvästi aktiiviseen salkunhoitoon ja salkunhoitajan näkemykseen perustuvia tuotteita.

Näiden ääripäiden välimaastoon Nordea on myös kehittänyt uutta tarjontaa. Pankilta on tulossa markkinoille ns. “Enhanced indeksirahastoja”, jotka ovat ikään kuin aktiivisen ja passiivisen rahaston välimuotoja. Enhanced -rahasto on indeksiä seuraava rahasto, jonka salkunhoito perustuu lähinnä heikkolaatuisten osakkeiden karsimiseen indeksin sisällöstä. Rahasto ei siis sijoita indeksin ulkopuolelle, vaan salkunhoitaja ottaa näkemystä pudottamalla pois mielestään sopimattomia tai heikompia yrityksiä. Tavoitteena rahastolla on pyrkiä voittamaan seuraamansa indeksi hieman, pitäen kulut kohtalaisen alhaalla. Itse olen varsin skeptinen pankkien tarjoamien rahastojen kykyyn voittaa indeksituotto, mutta ainakin tilaisuudessa esitelty North American Enhanced -rahasto näytti pärjänneen hyvin.

Passiivisen indeksisijoittamisen kasvatettua suosiotaan aktiivisista rahastoista on tullut lähestulkoon kirosana monille, erityisesti sijoitusblogipiireissä. Tähän on syynsä, sillä markkinoilla on ollut paljon heikkolaatuisia rahastoja, joiden kustannukset ovat olleet järkyttävän korkeita suhteessa menestykseen. Tutkimusten mukaan suuri osa aktiivisista rahastoista häviää säännönmukaisesti indekseille. Käytännössä siis moni hyväuskoinen sijoittaja on maksanut rutkasti ylimääräistä rahaa siitä hyvästä että heidän sijoituksensa ovat pärjänneet markkinatuottoa heikommin.

Itsekin vannon matalakuluisten indeksituotteiden nimeen, joita olen ostanut lähinnä Nordnetin kuluttoman ETF-kuukausisäästön kautta*. Olen silti vahvasti sitä mieltä, että aktiivisille rahastoille on paikkansa. Mikäli rahasto todella onnistuu aktiivisella näkemyksenotollaan voittamaan säännöllisesti vertailuindeksinsä kulujenkin jälkeen, ovat korkeammat kustannukset ehdottomasti perusteltuja. Ja periaatteessa vaikka indeksille hävittäisiinkin, voi taustalla olla järkeviä ja hyväksyttäviä syitä. Tällaisia syitä voisi olla vaikkapa eettiset ja vastuullisuustekijät, joita vertailuindeksi ei välttämättä huomioi tyydyttävällä tavalla.

MiFID 2 mukanaan tuoma sääntely on aiheuttanut paljon keskustelua ja kritiikkiä sijoittajien keskuudessa viime aikoina. Vaikka muutosten on varmasti tarkoitus ollut olla lähinnä sijoittajan asemaa parantavia, on kommentointi ollut sävyltään varsin negatiivista.  Haluaisin uskoa muutoksella olevan myös positiivisia vaikutuksia, mutta itseänikin kyllä kismittää muutoksessa mm. se, etten voi enää ostaa allokaatiooni suunniteltuja Vanguardin VNQ ja VNQI ETF:iä sijoitussuunnitelmani mukaan.

Vastauksena tiukentuneeseen sääntelyyn Nordea on laajentanut tarjontaansa uusilla ETF:illä. Pankin ajatuksena on tarjota avoin alusta, jonka kautta eri toimijat voisivat tarjota sijoitustuotteitaan Nordean asiakkaille. Tällä hetkellä partnereita on kahdeksan (esimerkkinä BlackRock) ja rahasto- ja ETF-valikoimassa on n. 400 tuotetta. Mielestäni tämä on oikein toivottava kehityssuunta. Mitä enemmän kilpailua ja vaihtoehtoja tarjolla olevien instrumenttien kesken, sen parempi sijoittajille.

Sekä Nordean että BlackRockin kommenteissa todettiin Eurooppaan listattujen tuotteiden valikoimasta löytyvän täysin vastaavia tuotteita. Myös muilta pankeilta olen nähnyt samanlaisia kommentteja. Tämä on mielestäni hieman harhaanjohtavaa siinä mielessä, että vaikka useista jenkki-ETF:istä toki löytyy samaa indeksiä seuraava eurovastine, ei se tarkoita että tuotteet olisivat muuten täysin rinnastettavissa.

Valtavan jenkkimarkkinan etuna on valtava pääoman määrä ja huikea tehokkuus, joten useimmiten ETF:ien vaihto, spread, kustannukset ym. tekijät ovat sijoittajan näkökulmasta edullisempia rapakon takana. Oma lukunsa ovat erityisteemat tai muuten harvinaisemmat ETF:ät, joita todennäköisesti ei löydy Eurooppaan listattuna lainkaan. Hyviä esimerkkejä ovat omankin salkkuni allokaatioon kuuluvat REIT-ETF:ät tai vaikkapa viimeaikaiset trendi-instrumentit, kannabisyrityksiin sijoittavat ETF:ät.

Toivon suuresti järjen äänen voittavan kevään mittaan ja yhdysvaltalaisten instrumenttien palaavan täkäläisten sijoittajien saataville. Mielestäni ihan hyvänä kompromissina voitaisiin sallia esim. sijoitustuotteita välittävien pankkien kääntää avaintietoesitteitä asiakkailleen silloin kun käännöksiä ei ole alkuperäisen liikkeellelaskkijan puolesta tarjolla

Vaikka perinteinen rahastosijoittaminen ei olekaan itselleni se ykkösjuttu, jäi tilaisuudesta tunne, että Nordea yrittää ihan tosissaan parantaa omaa palvelupakettiaan ja suunnittelee tulevaisuuden tarjoamaansa vahvasti käyttäjälähtöisesti. Mielestäni tämä on jatkoa kiristyneelle kilpailutilanteelle, josta kirjoitin jo pari vuotta sitten. Pitkäaikaisena Nordean pankkiasiakkaana ja nykyisin myös osakkeenomistajana tämä on omasta näkökulmastani oikein miellyttävää kehitystä. Vaikka toistaiseksi pidänkin salkkuni yhä Nordnetissä, on heidänkin syytä aktiivisesti parantaa omaa palveluaan mikäli eivät halua nähdä kilpailijoiden ajavan ohi.